Puuhastelua

Veneen kanssa on ollut vaikea aloittaa kunnolla mitään purkutöitä, koska siivoaminen on jäänyt kesken. Nyt päätin vihdoin tyhjentää botskista ylimääräisiä kamoja. Teltan kattoon viritin eräänlaisen hyllyn, jonne sulloin kaikki keulapiikin vanerilevyt ja patjat. Samalla tuli tarkemmin katsottua, missä kunnossa vene on sisällä keulasta.
On aika yllättävää, miten hyvässä kunnossa vene on. Kaikki puu vaikuttaa terveeltä silmämääräisesti arvioiden. On eri koulukuntia sen suhteen saako veneen laudoitusta lakata tai maalata sisäpuolelta vai ei. Toiset ovat sitä mieltä, että pinta sulkee kosteuden laudoituksen sisään ja toiset taas sitä mieltä, että pinta estää liiallisen kosteuden tunkeutumista rakenteisiin.
Oli miten oli, Elisandra on kauttaaltaan lakattu ja se on näyttänyt toimineen. Vene on 50 vuotta vanha, mutta ainakaan keulasta katsoen ei uskoisi Sen ikäiseksi.

Purkuhommia

Ostaessani veneen, oli sen kansi peitetty maalatulla kankaalla. Kangasta oli maalattu useaan otteeseen ja maali oli halkeillut useasta kohtaa. Tämän lisäksi se vuoti jostain tiputtaen vettä sisään. Epäilen myös, että osa vedestä pääsi valumaan perään aiheuttaen lahovairiot. Poistin kankaan ja hioin alla olleen tiikkikannen. Tiikkirimat oli harmikseni naulattu ruostuvilla nauloilla sivusuunnassa toisiinsa ja hyvin pinnassa olleet naulat vaurioittivat puuta ruostuessaan. Niin kaunis kuin tiikki kansimateriaalina onkin, päätin peittää kannen uudestaan kankaalla. Olin päättänyt liimata kankaan kiinni epoksilla. Sitä varten tulisi taas irrottaa kaikki helat ja mm vinssit.

Katsaus taakse

Harmikseni onnistuin hävittämään lähes 500 kuvaa veneen kunnostuspuuhista viime talvelta ja keväältä. Joitain tosin jäi ja niillä mennään.
Yksi itselleni vaativimmista korjauksista oli pari lahokohtaa peräpeilin ja kannen liitoskohdassa. Ilmeisesti vettä oli päässyt sisään rustirautojen kohdalta pidemmän aikaa ja se oli tehnyt tehtävänsä. Kaiken lisäksi oli lahot kohdat olleet piilossa kankaan alla.

Ei auttanut muu kuin poistaa kaikki lahopuu ja katsoa millaiset kolot jää paikattavaksi. Samalla selvisi myös kansirakenne. Noin 12 mm paksun vanerin päälle on laitettu lähemmäksi 20 mm paksu tiikkirimoitus. Itä-Saksassa ei säästelty puuta...
Tiikkiä ei kuitenkaan oltu liimattu vaneriin, eikä välissä muutenkaan ollut vesieristettä. Vaneri näytti kuitenkin muuten aika hyväkuntoiselta lukuun ottamatta lahokohtaa. Ilmeisesti vesi ei mene tiikin läpi. Voisi myös luulla, että tiikin ja vanerin väliin jää kosteutta. Toisaalta jos sisältä tarkastelee kantta, on se terveen värinen. Tummia kohtia ei ole missään.

Sain poistaa perästä kokonaisen laudan ja tehdä siihen uuden. Oikean kaarevuuden sain aikaiseksi laminoimalla laudan kahdesta ohuemmasta laudasta. Lahokohdista otetun puun tilalle liimasin täytepalat epoksilla ja peräpeilin kohdalle mahonkiviilua. Ei ehkä oikeaoppista, mutta toimii tuossa veneesä. Lopuksi vielä tiikistä rimat, saumaaminen, lakkaus ja homma oli valmis.